keskiviikkona, toukokuuta 22, 2013

1,5 kuukautta leikkauksesta

Tulipa tauko blogailuun!

Se johtui yksinkertaisesti siitä, että olen niin hyvässä kunnossa, että elämä voi jatkua lähes normaalisti, eli ei syytä huoleen.

Tiivistän tapahtumat:

Sairaalasta kotiuduttuani kuntoutuminen on edennyt hyvin ja mukavasti. Söin särkylääkkeitä (Para-Tabs) noin kuukauden verran eteenpäin leikkauksesta, vähentäen loppua kohden. Ensimmäiset viikot otin 3 tablettia päivässä (aamulla herättyäni, iltapäivällä, nukkumaan mennessäni), sillä säryt vaativat sitä. Vähitellen jätin olon mukaan aamu- tai päivätabletin pois, mutta sänkyyn mennessä oli vielä kuitenkin pakko ottaa. Lopulta sitäkään ei tarvittu ja nyt olen pärjännyt hyvin ilman kivunlievitystä.

Neljän viikon aikoihin leikkaushaavaan tuli pieni infektio ja se alkoi vuotaa. Lyhyeen (n. 1 cm) kohtaan haavassa oli päässyt bakteeria, joka aiheutti haavan pinnan aukeamisen siitä kohtaa ja pienen vuodon. Tätä kävin näyttämässä terveysasemalla ja lääkäri määräsi viikon antibioottikuurin, jolla homma hoituikin. Nyt vuotaneeseen kohtaan on muodostunut hyvä rupi ja haava alkaa olla pian kokonaan parantunut. Suurimmalta osalta haava on erittäin siisti ja viiltoarpi on vain n. 1 millimetri leveä.

Marevan-hoitoa varten kävin omahoitajan juttusilla, ja sovimme INR-arvon kontrolloinnista ja annostuksen määrittelystä. Hoito kestää tässä tapauksessa (ei keinoläppää, vaan korjaus) 3 kuukautta. Olen käynyt viikottain laboratoriossa verikokeessa, josta mitataan INR-arvo, jonka mukaan hoitaja lähettää minulle tekstiviestinä lääkkeen annostuksen. Ruokavalioon ei ole tarvinnut kiinnittää huomiota, sillä lääkitys säädetään ruokavalioon eikä toisin päin.

Normaali elämä on onnistunut loistavasti jo neljän viikon jälkeen leikkauksesta. Tietysti ensimmäisen kuukauden 5 kg:n nosto- ja kantorajoitus rajoitti kaupassakäyntiä, mutta nyt toisen kuukauden 10 kg:n raja mahdollistaa jo ostokset. Urheilua ei voi vielä harrastaa, mutta muutaman kilometrin käveleminen onnistuu jo täysin vaivatta.

Aamulla herätessä niskat ovat vielä hieman jumissa, mutta muualla särkyä on enää hyvin vähän. Jokainen päivä on edellistä parempi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti